koplaaminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]koplaaminen
- asioiden yhteen sovittamista
- omien liiketoimien yhdistämistä virka-asemaan
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | koplaaminen | koplaamiset |
| genetiivi | koplaamisen | koplaamisten koplaamisien |
| partitiivi | koplaamista | koplaamisia |
| akkusatiivi | koplaaminen; koplaamisen |
koplaamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | koplaamisessa | koplaamisissa |
| elatiivi | koplaamisesta | koplaamisista |
| illatiivi | koplaamiseen | koplaamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | koplaamisella | koplaamisilla |
| ablatiivi | koplaamiselta | koplaamisilta |
| allatiivi | koplaamiselle | koplaamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | koplaamisena (koplaamisna) |
koplaamisina |
| translatiivi | koplaamiseksi | koplaamisiksi |
| abessiivi | koplaamisetta | koplaamisitta |
| instruktiivi | – | koplaamisin |
| komitatiivi | – | koplaamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | koplaamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
koplaamis- | |