koordinaatti
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]- (geometria) luku, joka yksin tai yhdessä toisten lukujen kanssa ilmaisee geometrisen kuvion, tav. pisteen, aseman avaruudessa, pinnalla tai viivalla
- Tähtitieteelliset koordinaatit määrittävät taivaankappaleen aseman taivaanpallolla.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkoːrdiˌnɑːt̪ːi/
- tavutus: koor‧di‧naat‧ti
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | koordinaatti | koordinaatit |
| genetiivi | koordinaatin | koordinaattien (koordinaattein) |
| partitiivi | koordinaattia | koordinaatteja |
| akkusatiivi | koordinaatti; koordinaatin |
koordinaatit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | koordinaatissa | koordinaateissa |
| elatiivi | koordinaatista | koordinaateista |
| illatiivi | koordinaattiin | koordinaatteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | koordinaatilla | koordinaateilla |
| ablatiivi | koordinaatilta | koordinaateilta |
| allatiivi | koordinaatille | koordinaateille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | koordinaattina | koordinaatteina |
| translatiivi | koordinaatiksi | koordinaateiksi |
| abessiivi | koordinaatitta | koordinaateitta |
| instruktiivi | – | koordinaatein |
| komitatiivi | – | koordinaatteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | koordinaati- | |
| vahva vartalo | koordinaatti- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. luku, joka ilmaisee geometrisen kuvion aseman
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- substantiivit: koordinaatio, koordinaatisto
- verbit: koordinoida
Synonyymit
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]avaruuskoordinaatti, koordinaattiakseli, koordinaattijärjestelmä, napakoordinaatti, pystykoordinaatti, tasokoordinaatti vaakakoordinaatti
Aiheesta muualla
[muokkaa]- koordinaatti Kielitoimiston sanakirjassa