koolinki

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

koolinki (5-G)[1]

  1. koroke- ja naulauspuut lattian päällystettä varten; runkorakenne, tukirakenne, joka on poikittain vuoliaisia vastaan

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkoːliŋki/
  • tavutus: koo‧lin‧ki

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi koolinki koolingit
genetiivi koolingin koolinkien
(koolinkein)
partitiivi koolinkia koolinkeja
akkusatiivi koolinki;
koolingin
koolingit
sisäpaikallissijat
inessiivi koolingissa koolingeissa
elatiivi koolingista koolingeista
illatiivi koolinkiin koolinkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi koolingilla koolingeilla
ablatiivi koolingilta koolingeilta
allatiivi koolingille koolingeille
muut sijamuodot
essiivi koolinkina koolinkeina
translatiivi koolingiksi koolingeiksi
abessiivi koolingitta koolingeitta
instruktiivi koolingein
komitatiivi koolinkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo koolingi-
vahva vartalo koolinki-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-G