kontrapunkti
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kontrapunkti (5)
- (musiikki) melodian vastaääni, melodian kanssa rinnakkainen toinen melodia
- (musiikki) melodioiden yhdistäminen tällä tavalla
- kontrastia tuova elementti
- Hänen runoissaan luonnonkuvaus toimii kontrapunktina pohdinnoille ihmisyydestä.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkont̪rɑˌpuŋkt̪i/
- tavutus: kont‧ra‧punk‧ti
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kontrapunkti | kontrapunktit |
| genetiivi | kontrapunktin | kontrapunktien (kontrapunktein) |
| partitiivi | kontrapunktia | kontrapunkteja |
| akkusatiivi | kontrapunkti; kontrapunktin |
kontrapunktit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kontrapunktissa | kontrapunkteissa |
| elatiivi | kontrapunktista | kontrapunkteista |
| illatiivi | kontrapunktiin | kontrapunkteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kontrapunktilla | kontrapunkteilla |
| ablatiivi | kontrapunktilta | kontrapunkteilta |
| allatiivi | kontrapunktille | kontrapunkteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kontrapunktina | kontrapunkteina |
| translatiivi | kontrapunktiksi | kontrapunkteiksi |
| abessiivi | kontrapunktitta | kontrapunkteitta |
| instruktiivi | – | kontrapunktein |
| komitatiivi | – | kontrapunkteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kontrapunkti- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
latinan ilmaisusta punctus contra punctum 'nuotti nuottia vastaan'[1]
Käännökset[muokkaa]
1. melodian vastaääni
|
|
2. melodioiden yhdistäminen
|
3. kontrastia tuova elementti
|
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kontrapunkti Kielitoimiston sanakirjassa
- kontrapunkti Tieteen termipankissa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Helistö, P.; Pohjoila, E.; Urho, E. Musiikki eilen ja tänään I. Musica IV. Musiikki Fazer. Helsinki. 1973. ISBN 951-757-031-7: s. 85