konstanssi
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- pysyvyys, muuttumattomuus
- aivojen automaattinen kyky olettaa koon, muodon, värin ja valoisuuden pysyvän samana, vaikka silmän verkkokalvolle muodostuva kuva muuttuisi paljon alkuperäisestä
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkonst̪ɑnsːi/
- tavutus: kons‧tans‧si
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | konstanssi | konstanssit |
genetiivi | konstanssin | konstanssien (konstanssein) |
partitiivi | konstanssia | konstansseja |
akkusatiivi | konstanssi; konstanssin |
konstanssit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | konstanssissa | konstansseissa |
elatiivi | konstanssista | konstansseista |
illatiivi | konstanssiin | konstansseihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | konstanssilla | konstansseilla |
ablatiivi | konstanssilta | konstansseilta |
allatiivi | konstanssille | konstansseille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | konstanssina | konstansseina |
translatiivi | konstanssiksi | konstansseiksi |
abessiivi | konstanssitta | konstansseitta |
instruktiivi | – | konstanssein |
komitatiivi | – | konstansseine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | konstanssi- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- konstanssi Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5