konsertto
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- (musiikki) soitinsolistille ja orkesterille sävellettyä musiikkia
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkonsert̪ːo/
- tavutus: kon‧sert‧to
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | konsertto | konsertot |
| genetiivi | konserton | konsertoiden konsertoitten konserttojen |
| partitiivi | konserttoa | konserttoja konsertoita |
| akkusatiivi | konsertto; konserton |
konsertot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | konsertossa | konsertoissa |
| elatiivi | konsertosta | konsertoista |
| illatiivi | konserttoon | konserttoihin konsertoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | konsertolla | konsertoilla |
| ablatiivi | konsertolta | konsertoilta |
| allatiivi | konsertolle | konsertoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | konserttona | konserttoina konsertoina |
| translatiivi | konsertoksi | konsertoiksi |
| abessiivi | konsertotta | konsertoitta |
| instruktiivi | – | konsertoin |
| komitatiivi | – | konserttoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | konserto- | |
| vahva vartalo | konsertto- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]klarinettikonsertto, pianokonsertto, sellokonsertto, viulukonsertto
Aiheesta muualla
[muokkaa]- konsertto Kielitoimiston sanakirjassa