konrehtori
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
konrehtori (5)
- (historia) rehtoria lähin opettaja ylemmässä triviaalikoulussa
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | konrehtori | konrehtorit |
genetiivi | konrehtorin | konrehtorien (konrehtorein) |
partitiivi | konrehtoria | konrehtoreja |
akkusatiivi | konrehtori; konrehtorin |
konrehtorit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | konrehtorissa | konrehtoreissa |
elatiivi | konrehtorista | konrehtoreista |
illatiivi | konrehtoriin | konrehtoreihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | konrehtorilla | konrehtoreilla |
ablatiivi | konrehtorilta | konrehtoreilta |
allatiivi | konrehtorille | konrehtoreille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | konrehtorina | konrehtoreina |
translatiivi | konrehtoriksi | konrehtoreiksi |
abessiivi | konrehtoritta | konrehtoreitta |
instruktiivi | – | konrehtorein |
komitatiivi | – | konrehtoreine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | konrehtori- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset[muokkaa]
1. rehtoria lähin opettaja ylemmässä triviaalikoulussa
|