koneko

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

koneko

  1. (taivutusmuoto) yksikön nominatiivin interrogatiivimuoto sanasta kone
  2. (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivin interrogatiivimuoto sanasta kone

Etymologia[muokkaa]

  • sanasta kone ja liitepartikkelista -ko

Japani[muokkaa]

Latinisointi[muokkaa]

koneko

  1. rōmaji-transkriptio sanasta こねこ