koneistaja
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]koneistaja (10)
- henkilö, joka koneistaa
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkonei̯sˌt̪ɑjɑ/
- tavutus: ko‧neis‧ta‧ja
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | koneistaja | koneistajat |
| genetiivi | koneistajan | koneistajien (koneistajain) |
| partitiivi | koneistajaa | koneistajia |
| akkusatiivi | koneistaja; koneistajan |
koneistajat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | koneistajassa | koneistajissa |
| elatiivi | koneistajasta | koneistajista |
| illatiivi | koneistajaan | koneistajiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | koneistajalla | koneistajilla |
| ablatiivi | koneistajalta | koneistajilta |
| allatiivi | koneistajalle | koneistajille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | koneistajana | koneistajina |
| translatiivi | koneistajaksi | koneistajiksi |
| abessiivi | koneistajatta | koneistajitta |
| instruktiivi | – | koneistajin |
| komitatiivi | – | koneistajine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | koneistaja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- koneistaja Kielitoimiston sanakirjassa