komplikaatio
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]komplikaatio (3)
- lisävaikeus, pulma, mutka
- selkkaus
- (sairaus) lisätauti; hoidon sivuvaikutus
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkompliˌkɑːt̪io/
- tavutus: komp‧li‧kaa‧ti‧o
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | komplikaatio | komplikaatiot |
| genetiivi | komplikaation | komplikaatioiden komplikaatioitten |
| partitiivi | komplikaatiota | komplikaatioita |
| akkusatiivi | komplikaatio; komplikaation |
komplikaatiot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | komplikaatiossa | komplikaatioissa |
| elatiivi | komplikaatiosta | komplikaatioista |
| illatiivi | komplikaatioon | komplikaatioihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | komplikaatiolla | komplikaatioilla |
| ablatiivi | komplikaatiolta | komplikaatioilta |
| allatiivi | komplikaatiolle | komplikaatioille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | komplikaationa | komplikaatioina |
| translatiivi | komplikaatioksi | komplikaatioiksi |
| abessiivi | komplikaatiotta | komplikaatioitta |
| instruktiivi | – | komplikaatioin |
| komitatiivi | – | komplikaatioine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | komplikaatio- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. lisävaikeus, pulma, mutka
|
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- komplikaatio Kielitoimiston sanakirjassa