Siirry sisältöön

kompastus

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

kompastus (39)

  1. kompastuminen

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈkompɑst̪us/
  • tavutus: kom‧pas‧tus

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kompastus kompastukset
genetiivi kompastuksen kompastusten
kompastuksien
partitiivi kompastusta kompastuksia
akkusatiivi kompastus;
kompastuksen
kompastukset
sisäpaikallissijat
inessiivi kompastuksessa kompastuksissa
elatiivi kompastuksesta kompastuksista
illatiivi kompastukseen kompastuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kompastuksella kompastuksilla
ablatiivi kompastukselta kompastuksilta
allatiivi kompastukselle kompastuksille
muut sijamuodot
essiivi kompastuksena kompastuksina
translatiivi kompastukseksi kompastuksiksi
abessiivi kompastuksetta kompastuksitta
instruktiivi kompastuksin
komitatiivi kompastuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kompastukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
kompastus-

Etymologia

[muokkaa]

verbi kompastua + johdin -s

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

kompastuskivi

Aiheesta muualla

[muokkaa]