komitea

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

komitea (12)[1]

  1. jonkin erityiskysymyksen pohtimiseksi asetettu tai nimitetty ryhmä ihmisiä
    Hallituksen asettama komitea jätti mietintönsä.
    Komitean ehdotusta voidaan odottaa lähiaikoina.
    Yksi komitean jäsenistä jätti eriävän mielipiteen ehdotukseen.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkomiˌt̪eɑ/
  • tavutus: ko‧mi‧te‧a

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi komitea komiteat
genetiivi komitean komiteoiden
komiteoitten
(komiteain)
partitiivi komiteaa komiteoita
akkusatiivi komitea;
komitean
komiteat
sisäpaikallissijat
inessiivi komiteassa komiteoissa
elatiivi komiteasta komiteoista
illatiivi komiteaan komiteoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi komitealla komiteoilla
ablatiivi komitealta komiteoilta
allatiivi komitealle komiteoille
muut sijamuodot
essiivi komiteana komiteoina
translatiivi komiteaksi komiteoiksi
abessiivi komiteatta komiteoitta
instruktiivi komiteoin
komitatiivi komiteoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo komitea-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

< ruotsi < ranska[2]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

keskuskomitea, komiteanmietintö, olympiakomitea, vastaanottokomitea

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • komitea Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12
  2. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 377. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.