kolkkous
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- se, että on kolkko
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkolkːous/ tai /ˈkolkːou̯s/
- tavutus: kolk‧ko‧us / kolk‧kous
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kolkkous | kolkkoudet |
genetiivi | kolkkouden | kolkkouksien |
partitiivi | kolkkoutta | kolkkouksia |
akkusatiivi | kolkkous; kolkkouden |
kolkkoudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kolkkoudessa | kolkkouksissa |
elatiivi | kolkkoudesta | kolkkouksista |
illatiivi | kolkkouteen | kolkkouksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kolkkoudella | kolkkouksilla |
ablatiivi | kolkkoudelta | kolkkouksilta |
allatiivi | kolkkoudelle | kolkkouksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kolkkoutena | kolkkouksina |
translatiivi | kolkkoudeksi | kolkkouksiksi |
abessiivi | kolkkoudetta | kolkkouksitta |
instruktiivi | – | kolkkouksin |
komitatiivi | – | kolkkouksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | kolkkoude- | |
vahva vartalo | kolkkoute- | |
konsonantti- vartalo |
kolkkout- |
Etymologia[muokkaa]
sanan kolkko vartalosta kolkko- ja suffiksista -us
Käännökset[muokkaa]
1. se, että on kolkko
|
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kolkkous Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40