Siirry sisältöön

kolistaa

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

kolistaa (53) (taivutus[luo])

  1. aiheuttaa kolisemista

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈkolist̪ɑːˣ/
  • tavutus: ko‧lis‧taa

Etymologia

[muokkaa]

verbi kolista (konsonanttivartalo kolis- + pääte -taa)[1]

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]

Viitteet

[muokkaa]
  1. Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 319 tA-verbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.