koliikki

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Koliikki Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

koliikki (5-A)[1]

  1. vauvan selittämättömät pitkäkestoiset itkujaksot, joita eivät helpota vanhempien lohdutus, imetys tai muutkaan tavalliset itkuun auttavat keinot
  2. (lääketiede) kova kipu, etenkin vatsakipu

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkoliːkːi/
  • tavutus: ko‧liik‧ki

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi koliikki koliikit
genetiivi koliikin koliikkien
(koliikkein)
partitiivi koliikkia koliikkeja
akkusatiivi koliikki;
koliikin
koliikit
sisäpaikallissijat
inessiivi koliikissa koliikeissa
elatiivi koliikista koliikeista
illatiivi koliikkiin koliikkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi koliikilla koliikeilla
ablatiivi koliikilta koliikeilta
allatiivi koliikille koliikeille
muut sijamuodot
essiivi koliikkina koliikkeina
translatiivi koliikiksi koliikeiksi
abessiivi koliikitta koliikeitta
instruktiivi koliikein
komitatiivi koliikkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo koliiki-
vahva vartalo koliikki-
konsonantti-
vartalo
-

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-A