kokonaisvaltaisuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kokonaisvaltaisuus (40)

  1. se, että on kokonaisvaltainen

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kokonaisvaltaisuus kokonaisvaltaisuudet
genetiivi kokonaisvaltaisuuden kokonaisvaltaisuuksien
partitiivi kokonaisvaltaisuutta kokonaisvaltaisuuksia
akkusatiivi kokonaisvaltaisuus;
kokonaisvaltaisuuden
kokonaisvaltaisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi kokonaisvaltaisuudessa kokonaisvaltaisuuksissa
elatiivi kokonaisvaltaisuudesta kokonaisvaltaisuuksista
illatiivi kokonaisvaltaisuuteen kokonaisvaltaisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kokonaisvaltaisuudella kokonaisvaltaisuuksilla
ablatiivi kokonaisvaltaisuudelta kokonaisvaltaisuuksilta
allatiivi kokonaisvaltaisuudelle kokonaisvaltaisuuksille
muut sijamuodot
essiivi kokonaisvaltaisuutena kokonaisvaltaisuuksina
translatiivi kokonaisvaltaisuudeksi kokonaisvaltaisuuksiksi
abessiivi kokonaisvaltaisuudetta kokonaisvaltaisuuksitta
instruktiivi kokonaisvaltaisuuksin
komitatiivi kokonaisvaltaisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kokonaisvaltaisuude-
vahva vartalo kokonaisvaltaisuute-
konsonantti-
vartalo
kokonaisvaltaisuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan kokonaisvaltainen vartalosta kokonaisvaltais- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]