kokenut

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

kokenut (47) (komparatiivi kokeneempi, superlatiivi kokenein) (taivutus[luo])

  1. käytetään harvoin adjektiivina kokeneesta, yleensä substantiivi
  2. (kiertoilmaus) seksuaalista kokemusta omaava
    Kokenut rouva tarjoaa päiväkahviseuraa nuorille miehille.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkokenut̪/
  • tavutus: ko‧ke‧nut

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Vastakohta[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kokenut Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi[muokkaa]

kokenut (47)

  1. kokenut henkilö

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kokenut kokeneet
genetiivi kokeneen kokeneiden
kokeneitten
partitiivi kokenutta kokeneita
akkusatiivi kokenut;
kokeneen
kokeneet
sisäpaikallissijat
inessiivi kokeneessa kokeneissa
elatiivi kokeneesta kokeneista
illatiivi kokeneeseen kokeneisiin
kokeneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kokeneella kokeneilla
ablatiivi kokeneelta kokeneilta
allatiivi kokeneelle kokeneille
muut sijamuodot
essiivi kokeneena kokeneina
translatiivi kokeneeksi kokeneiksi
abessiivi kokeneetta kokeneitta
instruktiivi kokenein
komitatiivi kokeneine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kokenee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
kokenut-

Verbi[muokkaa]

kokenut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä kokea

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kokenut kokeneet
genetiivi kokeneen kokeneiden
kokeneitten
partitiivi kokenutta kokeneita
akkusatiivi kokenut; kokeneen kokeneet
sisäpaikallissijat
inessiivi kokeneessa kokeneissa
elatiivi kokeneesta kokeneista
illatiivi kokeneeseen kokeneisiin
kokeneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kokeneella kokeneilla
ablatiivi kokeneelta kokeneilta
allatiivi kokeneelle kokeneille
muut sijamuodot
essiivi kokeneena kokeneina
translatiivi kokeneeksi kokeneiksi
abessiivi kokeneetta kokeneitta
instruktiivi kokenein
komitatiivi kokeneine