koittanut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
koittanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä koittaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | koittanut | koittaneet |
| genetiivi | koittaneen | koittaneiden koittaneitten |
| partitiivi | koittanutta | koittaneita |
| akkusatiivi | koittanut; koittaneen | koittaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | koittaneessa | koittaneissa |
| elatiivi | koittaneesta | koittaneista |
| illatiivi | koittaneeseen | koittaneisiin koittaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | koittaneella | koittaneilla |
| ablatiivi | koittaneelta | koittaneilta |
| allatiivi | koittaneelle | koittaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | koittaneena | koittaneina |
| translatiivi | koittaneeksi | koittaneiksi |
| abessiivi | koittaneetta | koittaneitta |
| instruktiivi | – | koittanein |
| komitatiivi | – | koittaneine |