koisa
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]koisa (10)
- mikä tahansa koisien heimoon kuuluva perhoslaji tai sellaisen yksilö
- (patologia, vanhentunut) syöpä
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkoi̯sɑ/
- tavutus: koi‧sa
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | koisa | koisat |
| genetiivi | koisan | koisien (koisain) |
| partitiivi | koisaa | koisia |
| akkusatiivi | koisa; koisan |
koisat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | koisassa | koisissa |
| elatiivi | koisasta | koisista |
| illatiivi | koisaan | koisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | koisalla | koisilla |
| ablatiivi | koisalta | koisilta |
| allatiivi | koisalle | koisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | koisana | koisina |
| translatiivi | koisaksi | koisiksi |
| abessiivi | koisatta | koisitta |
| instruktiivi | – | koisin |
| komitatiivi | – | koisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | koisa- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Liittyvät sanat
[muokkaa]Synonyymit
[muokkaa]- (patologia, vanhentuneita) koi, ruumiinmato
Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- koisa Kielitoimiston sanakirjassa