kohotus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kohotus (39)

  1. kohottamisen toteutus

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkohot̪us/
  • tavutus: ko‧ho‧tus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kohotus kohotukset
genetiivi kohotuksen kohotusten
kohotuksien
partitiivi kohotusta kohotuksia
akkusatiivi kohotus;
kohotuksen
kohotukset
sisäpaikallissijat
inessiivi kohotuksessa kohotuksissa
elatiivi kohotuksesta kohotuksista
illatiivi kohotukseen kohotuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kohotuksella kohotuksilla
ablatiivi kohotukselta kohotuksilta
allatiivi kohotukselle kohotuksille
muut sijamuodot
essiivi kohotuksena kohotuksina
translatiivi kohotukseksi kohotuksiksi
abessiivi kohotuksetta kohotuksitta
instruktiivi kohotuksin
komitatiivi kohotuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kohotukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
kohotus-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä kohottaa (kohot- + -us)

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

kohotusaine

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kohotus Kielitoimiston sanakirjassa