kohoaminen
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kohoaminen
- ylemmäksi tai ylemmälle tasolle siirtyminen
- Säähavaintopallon kohoamista saattoi seurata, kunnes se nousi pilviin.
Etymologia[muokkaa]
- teonnimi verbistä kohota
Liittyvät sanat[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kohoaminen
- (taivutusmuoto) 4. infinitiivi verbistä kohota
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kohoaminen | kohoamiset |
genetiivi | kohoamisen | kohoamisten kohoamisien |
partitiivi | kohoamista | kohoamisia |
akkusatiivi | kohoaminen; kohoamisen |
kohoamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kohoamisessa | kohoamisissa |
elatiivi | kohoamisesta | kohoamisista |
illatiivi | kohoamiseen | kohoamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kohoamisella | kohoamisilla |
ablatiivi | kohoamiselta | kohoamisilta |
allatiivi | kohoamiselle | kohoamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kohoamisena (kohoamisna) |
kohoamisina |
translatiivi | kohoamiseksi | kohoamisiksi |
abessiivi | kohoamisetta | kohoamisitta |
instruktiivi | – | kohoamisin |
komitatiivi | – | kohoamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kohoamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kohoamis- |