kohdistus

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kohdistus (39)

  1. kohdistaminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkohdist̪us/
  • tavutus: koh‧dis‧tus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kohdistus kohdistukset
genetiivi kohdistuksen kohdistusten
kohdistuksien
partitiivi kohdistusta kohdistuksia
akkusatiivi kohdistus;
kohdistuksen
kohdistukset
sisäpaikallissijat
inessiivi kohdistuksessa kohdistuksissa
elatiivi kohdistuksesta kohdistuksista
illatiivi kohdistukseen kohdistuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kohdistuksella kohdistuksilla
ablatiivi kohdistukselta kohdistuksilta
allatiivi kohdistukselle kohdistuksille
muut sijamuodot
essiivi kohdistuksena kohdistuksina
translatiivi kohdistukseksi kohdistuksiksi
abessiivi kohdistuksetta kohdistuksitta
instruktiivi kohdistuksin
komitatiivi kohdistuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kohdistukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
kohdistus-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä kohdistaa (kohdist- + -us)

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]