kliv

Ruotsi

Substantiivi

kliv n. (5) (yks. määr. klivet [luo], mon. epämäär. kliv, mon. määr. kliven [luo])

1. harppaus

Liittyvät sanat

Johdokset

• verbit: kliva

Aiheesta muualla

• kliv Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)
• kliv Svensk ordbokissa SO:ssa (ruotsiksi)