kliivia
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kliivia (12)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkliːʋiɑ/
- tavutus: klii‧vi‧a
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kliivia | kliiviat |
| genetiivi | kliivian | kliivioiden kliivioitten (kliiviain) |
| partitiivi | kliiviaa | kliivioita |
| akkusatiivi | kliivia; kliivian |
kliiviat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kliiviassa | kliivioissa |
| elatiivi | kliiviasta | kliivioista |
| illatiivi | kliiviaan | kliivioihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kliivialla | kliivioilla |
| ablatiivi | kliivialta | kliivioilta |
| allatiivi | kliivialle | kliivioille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kliiviana | kliivioina |
| translatiivi | kliiviaksi | kliivioiksi |
| abessiivi | kliiviatta | kliivioitta |
| instruktiivi | – | kliivioin |
| komitatiivi | – | kliivioine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kliivia- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |