kliinikko
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- lääkäri, joka toimii käytännön lääkärintyössä tai alan opettajana
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkliːnikːo/
- tavutus: klii‧nik‧ko
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kliinikko | kliinikot |
| genetiivi | kliinikon | kliinikoiden kliinikoitten kliinikkojen |
| partitiivi | kliinikkoa | kliinikkoja kliinikoita |
| akkusatiivi | kliinikko; kliinikon |
kliinikot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kliinikossa | kliinikoissa |
| elatiivi | kliinikosta | kliinikoista |
| illatiivi | kliinikkoon | kliinikkoihin kliinikoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kliinikolla | kliinikoilla |
| ablatiivi | kliinikolta | kliinikoilta |
| allatiivi | kliinikolle | kliinikoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kliinikkona | kliinikkoina kliinikoina |
| translatiivi | kliinikoksi | kliinikoiksi |
| abessiivi | kliinikotta | kliinikoitta |
| instruktiivi | – | kliinikoin |
| komitatiivi | – | kliinikkoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kliiniko- | |
| vahva vartalo | kliinikko- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- kreikan klinikos, vuoteen äärellä toimiva
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Sanueen sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- kliinikko Kielitoimiston sanakirjassa