klarinetti

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Klarinetti Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Klarinetteja

Substantiivi[muokkaa]

klarinetti (5-C)[1]

  1. puupuhaltimiin kuuluva puhallinsoitin

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈklɑriˌnet̪ːi/
  • tavutus: kla‧ri‧net‧ti

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi klarinetti klarinetit
genetiivi klarinetin klarinettien
(klarinettein)
partitiivi klarinettia klarinetteja
akkusatiivi klarinetti;
klarinetin
klarinetit
sisäpaikallissijat
inessiivi klarinetissa klarineteissa
elatiivi klarinetista klarineteista
illatiivi klarinettiin klarinetteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi klarinetilla klarineteilla
ablatiivi klarinetilta klarineteilta
allatiivi klarinetille klarineteille
muut sijamuodot
essiivi klarinettina klarinetteina
translatiivi klarinetiksi klarineteiksi
abessiivi klarinetitta klarineteitta
instruktiivi klarinetein
komitatiivi klarinetteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo klarineti-
vahva vartalo klarinetti-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

ruotsin sanasta klarinett < ranskan sanasta clarinette < deminutiivi provencelaisesta ’oboeta’ merkitsevästä soittimennimestä clarin < latinan clārus[2]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-C
  2. Kalevi Koukkunen: Atomi ja missi — Vierassanojen etymologinen sanakirja. Porvoo: WSOY, 1990. ISBN 951-0-16131-4.