kivääri
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]kivääri (6)
- pitkällä rihlatulla piipulla varustettu tuliase, jolla ammutaan metallihylsyisiä ammuksia
- Kivääri on käsituliase.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkiʋæːri/
- tavutus: ki‧vää‧ri
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kivääri | kiväärit |
| genetiivi | kiväärin | kiväärien kivääreiden kivääreitten |
| partitiivi | kivääriä | kivääreitä kiväärejä |
| akkusatiivi | kivääri; kiväärin |
kiväärit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kiväärissä | kivääreissä |
| elatiivi | kivääristä | kivääreistä |
| illatiivi | kivääriin | kivääreihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kiväärillä | kivääreillä |
| ablatiivi | kivääriltä | kivääreiltä |
| allatiivi | kiväärille | kivääreille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kiväärinä | kivääreinä |
| translatiivi | kivääriksi | kivääreiksi |
| abessiivi | kiväärittä | kivääreittä |
| instruktiivi | – | kiväärein |
| komitatiivi | – | kivääreine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kivääri- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. pitkällä rihlatulla piipulla varustettu tuliase, jolla ammutaan metallihylsyisiä ammuksia
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]hirvikivääri, ilmakivääri, kiikarikivääri, kiväärijalkaväki, kiväärijoukkue, kiväärikomppania, kiväärikranaatti, kiväärilaji, kiväärimies, kiväärinhihna, kiväärinhylsy, kiväärinlaukaus, kiväärinlukko, kiväärinluoti, kiväärinpatruuna, kiväärinperä, kiväärinpiippu, kiväärintukki, kivääriote, kivääriryhmä, kiväärituli, konekivääri, kranaattikivääri, metsästyskivääri, neulakivääri, pienoiskivääri, pikakivääri, rynnäkkökivääri, sotilaskivääri, standardikivääri, tarkkuuskivääri, vapaakivääri
Aiheesta muualla
[muokkaa]- kivääri Kielitoimiston sanakirjassa