kiulu

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

perinteinen puukiulu

Substantiivi[muokkaa]

kiulu (1)[1]

  1. yksikorvainen sankomainen puu- tai metalliastia nesteitä varten

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkiu̯lu/
  • tavutus: kiu‧lu

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kiulu kiulut
genetiivi kiulun kiulujen
partitiivi kiulua kiuluja
akkusatiivi kiulu;
kiulun
kiulut
sisäpaikallissijat
inessiivi kiulussa kiuluissa
elatiivi kiulusta kiuluista
illatiivi kiuluun kiuluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kiululla kiuluilla
ablatiivi kiululta kiuluilta
allatiivi kiululle kiuluille
muut sijamuodot
essiivi kiuluna kiuluina
translatiivi kiuluksi kiuluiksi
abessiivi kiulutta kiuluitta
instruktiivi kiuluin
komitatiivi kiuluine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kiulu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

kuparikiulu, lypsinkiulu, löylykiulu, puukiulu, vasikankiulu, vesikiulu

Anagrammit[muokkaa]

kuilu, liuku, luiku, ukuli

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kiulu Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1