Siirry sisältöön

kiukuttelija

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

kiukuttelija (12)

  1. henkilö, joka kiukuttelee

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kiukuttelija kiukuttelijat
genetiivi kiukuttelijan kiukuttelijoiden
kiukuttelijoitten
(kiukuttelijain)
partitiivi kiukuttelijaa kiukuttelijoita
akkusatiivi kiukuttelija;
kiukuttelijan
kiukuttelijat
sisäpaikallissijat
inessiivi kiukuttelijassa kiukuttelijoissa
elatiivi kiukuttelijasta kiukuttelijoista
illatiivi kiukuttelijaan kiukuttelijoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kiukuttelijalla kiukuttelijoilla
ablatiivi kiukuttelijalta kiukuttelijoilta
allatiivi kiukuttelijalle kiukuttelijoille
muut sijamuodot
essiivi kiukuttelijana kiukuttelijoina
translatiivi kiukuttelijaksi kiukuttelijoiksi
abessiivi kiukuttelijatta kiukuttelijoitta
instruktiivi kiukuttelijoin
komitatiivi kiukuttelijoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kiukuttelija-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

[muokkaa]
  • verbi kiukutella ((vahva) vokaalivartalo kiukuttele- j:n edellä kiukutteli-) + johdin -ja

Käännökset

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • kiukuttelija Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 1041, 1069 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa