kiukutella

Suomi

Verbi

kiukutella (67-C) (taivutus[luo])

1. (frekventatiivinen) kiukuttaa

Ääntäminen

• IPA: /ˈkiu̯kuˌt̪elːɑˣ/
• tavutus: kiu‧ku‧tel‧la

Etymologia

johdos verbistä kiukuttaa (heikko vartalo kiukut|a- + johdin -el:ele- + infinitiivin tunnus -la)

Käännökset

1. frekventatiivinen: kiukuttaa

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille. Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

• äkäillä

Johdokset

• substantiivit: kiukutteleminen, kiukuttelija, kiukuttelu

Aiheesta muualla

• kiukutella Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkelit 1042, 1070 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa