kitsasteleminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kitsasteleminen (38)
- teonnimi verbistä kitsastella
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kitsasteleminen | kitsastelemiset |
| genetiivi | kitsastelemisen | kitsastelemisten kitsastelemisien |
| partitiivi | kitsastelemista | kitsastelemisia |
| akkusatiivi | kitsasteleminen; kitsastelemisen |
kitsastelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kitsastelemisessa | kitsastelemisissa |
| elatiivi | kitsastelemisesta | kitsastelemisista |
| illatiivi | kitsastelemiseen | kitsastelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kitsastelemisella | kitsastelemisilla |
| ablatiivi | kitsastelemiselta | kitsastelemisilta |
| allatiivi | kitsastelemiselle | kitsastelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kitsastelemisena (kitsastelemisna) |
kitsastelemisina |
| translatiivi | kitsastelemiseksi | kitsastelemisiksi |
| abessiivi | kitsastelemisetta | kitsastelemisitta |
| instruktiivi | – | kitsastelemisin |
| komitatiivi | – | kitsastelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kitsastelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kitsastelemis- | |
Etymologia
[muokkaa]verbi kitsastella (vokaalivartalo kitsastele- ) + johdin -minen