kitkenyt

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

kitkenyt

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä kitkeä

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kitkenyt kitkeneet
genetiivi kitkeneen kitkeneiden
kitkeneitten
partitiivi kitkenyttä kitkeneitä
akkusatiivi kitkenyt; kitkeneen kitkeneet
sisäpaikallissijat
inessiivi kitkeneessä kitkeneissä
elatiivi kitkeneestä kitkeneistä
illatiivi kitkeneeseen kitkeneisiin
kitkeneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kitkeneellä kitkeneillä
ablatiivi kitkeneeltä kitkeneiltä
allatiivi kitkeneelle kitkeneille
muut sijamuodot
essiivi kitkeneenä kitkeneinä
translatiivi kitkeneeksi kitkeneiksi
abessiivi kitkeneettä kitkeneittä
instruktiivi kitkenein
komitatiivi kitkeneine