kitkenyt
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kitkenyt
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä kitkeä
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kitkenyt | kitkeneet |
genetiivi | kitkeneen | kitkeneiden kitkeneitten |
partitiivi | kitkenyttä | kitkeneitä |
akkusatiivi | kitkenyt; kitkeneen | kitkeneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kitkeneessä | kitkeneissä |
elatiivi | kitkeneestä | kitkeneistä |
illatiivi | kitkeneeseen | kitkeneisiin kitkeneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kitkeneellä | kitkeneillä |
ablatiivi | kitkeneeltä | kitkeneiltä |
allatiivi | kitkeneelle | kitkeneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kitkeneenä | kitkeneinä |
translatiivi | kitkeneeksi | kitkeneiksi |
abessiivi | kitkeneettä | kitkeneittä |
instruktiivi | – | kitkenein |
komitatiivi | – | kitkeneine |