kirveltäminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kirveltäminen (38)
- teonnimi verbistä kirveltää
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kirveltäminen | kirveltämiset |
| genetiivi | kirveltämisen | kirveltämisten kirveltämisien |
| partitiivi | kirveltämistä | kirveltämisiä |
| akkusatiivi | kirveltäminen; kirveltämisen |
kirveltämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kirveltämisessä | kirveltämisissä |
| elatiivi | kirveltämisestä | kirveltämisistä |
| illatiivi | kirveltämiseen | kirveltämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kirveltämisellä | kirveltämisillä |
| ablatiivi | kirveltämiseltä | kirveltämisiltä |
| allatiivi | kirveltämiselle | kirveltämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kirveltämisenä (kirveltämisnä) |
kirveltämisinä |
| translatiivi | kirveltämiseksi | kirveltämisiksi |
| abessiivi | kirveltämisettä | kirveltämisittä |
| instruktiivi | – | kirveltämisin |
| komitatiivi | – | kirveltämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kirveltämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kirveltämis- | |