kirjanen

Wikisanakirjasta
Katso myös: Kirjanen

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kirjanen (38)

  1. pieni, usein pehmeäkantinen kirja, tai vihko

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkirjɑnen/
  • tavutus: kir‧ja‧nen

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kirjanen kirjaset
genetiivi kirjasen kirjasten
kirjasien
partitiivi kirjasta kirjasia
akkusatiivi kirjanen;
kirjasen
kirjaset
sisäpaikallissijat
inessiivi kirjasessa kirjasissa
elatiivi kirjasesta kirjasista
illatiivi kirjaseen kirjasiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kirjasella kirjasilla
ablatiivi kirjaselta kirjasilta
allatiivi kirjaselle kirjasille
muut sijamuodot
essiivi kirjasena
(kirjasna)
kirjasina
translatiivi kirjaseksi kirjasiksi
abessiivi kirjasetta kirjasitta
instruktiivi kirjasin
komitatiivi kirjasine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kirjase-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
kirjas-

Etymologia[muokkaa]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

ohjekirjanen

Aiheesta muualla[muokkaa]