kirjaileminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kirjaileminen (38)
- teonnimi verbistä kirjailla
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kirjaileminen | kirjailemiset |
| genetiivi | kirjailemisen | kirjailemisten kirjailemisien |
| partitiivi | kirjailemista | kirjailemisia |
| akkusatiivi | kirjaileminen; kirjailemisen |
kirjailemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kirjailemisessa | kirjailemisissa |
| elatiivi | kirjailemisesta | kirjailemisista |
| illatiivi | kirjailemiseen | kirjailemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kirjailemisella | kirjailemisilla |
| ablatiivi | kirjailemiselta | kirjailemisilta |
| allatiivi | kirjailemiselle | kirjailemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kirjailemisena (kirjailemisna) |
kirjailemisina |
| translatiivi | kirjailemiseksi | kirjailemisiksi |
| abessiivi | kirjailemisetta | kirjailemisitta |
| instruktiivi | – | kirjailemisin |
| komitatiivi | – | kirjailemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kirjailemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kirjailemis- | |