kireys

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kireys (40)[1]

  1. se, että on kireä

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kireys kireydet
genetiivi kireyden kireyksien
partitiivi kireyttä kireyksiä
akkusatiivi kireys;
kireyden
kireydet
sisäpaikallissijat
inessiivi kireydessä kireyksissä
elatiivi kireydestä kireyksistä
illatiivi kireyteen kireyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kireydellä kireyksillä
ablatiivi kireydeltä kireyksiltä
allatiivi kireydelle kireyksille
muut sijamuodot
essiivi kireytenä kireyksinä
translatiivi kireydeksi kireyksiksi
abessiivi kireydettä kireyksittä
instruktiivi kireyksin
komitatiivi kireyksine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

sanan kireä vartalosta kire- ja suffiksista -ys

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kireys Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40