kipeyttäminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kipeyttäminen (38)
- teonnimi verbistä kipeyttää
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kipeyttäminen | kipeyttämiset |
| genetiivi | kipeyttämisen | kipeyttämisten kipeyttämisien |
| partitiivi | kipeyttämistä | kipeyttämisiä |
| akkusatiivi | kipeyttäminen; kipeyttämisen |
kipeyttämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kipeyttämisessä | kipeyttämisissä |
| elatiivi | kipeyttämisestä | kipeyttämisistä |
| illatiivi | kipeyttämiseen | kipeyttämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kipeyttämisellä | kipeyttämisillä |
| ablatiivi | kipeyttämiseltä | kipeyttämisiltä |
| allatiivi | kipeyttämiselle | kipeyttämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kipeyttämisenä (kipeyttämisnä) |
kipeyttämisinä |
| translatiivi | kipeyttämiseksi | kipeyttämisiksi |
| abessiivi | kipeyttämisettä | kipeyttämisittä |
| instruktiivi | – | kipeyttämisin |
| komitatiivi | – | kipeyttämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kipeyttämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kipeyttämis- | |