kinkku

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wikipedia
Katso myös artikkeli Kinkku Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
Kinkun leikkauskuva
Kokonaisena paistettu kinkku neilikoilla maustettuna

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kinkku (1-A) (monikko kinkut)

  1. sian reisi, lonkka- ja kinnernivelen välinen osa
    Kinkun luu poistetaan usein teurastuksen yhteydessä.
    Suuret kinkut leikataan takakoivesta, pienet etukoivesta.
    Söimme jouluna mummon paistamaa kinkkua.
  2. (slangia) tyttö tai nainen
    Kato mikä komee kinkku tuolla menee!

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈk̟iŋkːu]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kinkku kinkut
genetiivi kinkun luo kinkkujen luo
partitiivi kinkkua luo kinkkuja luo
akkusatiivi kinkku; kinkun luo kinkut
sisäpaikallissijat
inessiivi kinkussa luo kinkuissa
elatiivi kinkusta luo kinkuista
illatiivi kinkkuun luo kinkkuihin luo
ulkopaikallissijat
adessiivi kinkulla luo kinkuilla
ablatiivi kinkulta luo kinkuilta
allatiivi kinkulle luo kinkuille
muut sijamuodot
essiivi kinkkuna luo kinkkuina luo
translatiivi kinkuksi luo kinkuiksi
abessiivi kinkutta kinkuitta
instruktiivi kinkuin
komitatiivi kinkkuine-
+ omistusliite luo

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

joulukinkku, keittokinkku, kinkkufilee, kinkkukiusaus, kinkkuleike, kinkkumakkara, kinkkumunakas, kinkkupala, kinkkusalaatti, kinkkusämpylä, kinkkuviipale, kinkkuvoileipä, kinkunpala, lumikinkku, palvikinkku, savukinkku

Synonyymit[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Oudompien sanojen selitykset, Kokki-Kirja, Agricola - Suomen historiaverkko