kimpussa
Suomi
[muokkaa]Postpositio
[muokkaa]kimpussa (+ genetiivi (+ omistusliite))
- olla jonkun kimpussa olla ahdistamassa jotakuta
- Kolme yhden kimpussa — epäreilua!
- Lehdistö oli heti hänen kimpussaan.
- (kuvaannollisesti) työskennellä intensiivisesti jonkin parissa
- Huugo on taas ollut koneen kimpussa koko päivän.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkimpusːɑ/
- tavutus: kim‧pus‧sa
Taivutus
[muokkaa]Sana on kimppu-sanan taivutusmuoto.
| →○ | illatiivi | kimppuun |
|---|---|---|
| ○ | inessiivi | kimpussa |
| ○→ | elatiivi | kimpusta |
Etymologia
[muokkaa]kimppu-substantiivin inessiivi. Merkityksenkehitys lienee jotakin sellaista kuin ’tukussa’ > ’yhdessä tukussa’ > ’ahdistamassa’[1]
Käännökset
[muokkaa]1. ahdistamassa
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- kimpussa Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi
[muokkaa]kimpussa
- yksikön inessiivimuoto sanasta kimppu
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Hakulinen, Lauri: Luennot suomen kielen partikkeleista. Toimittaneet Yrjo Lauranto ja Tapani Lehtinen. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1999. ISBN 951-45-88908.