kimpussa

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Postpositio[muokkaa]

kimpussa (+ genetiivi (+ omistusliite))

  1. olla jonkun kimpussa olla ahdistamassa jotakuta
    Kolme yhden kimpussa — epäreilua!
    Lehdistö oli heti hänen kimpussaan.
  2. (kuvaannollisesti) työskennellä intensiivisesti jonkin parissa
    Huugo on taas ollut koneen kimpussa koko päivän.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkimpusːɑ/
  • tavutus: kim‧pus‧sa

Taivutus[muokkaa]

Sana on kimppu-sanan taivutusmuoto.

→○ illatiivi kimppuun
inessiivi kimpussa
○→ elatiivi kimpusta

Etymologia[muokkaa]

kimppu-substantiivin inessiivi. Merkityksenkehitys lienee jotakin sellaista kuin ’tukussa’ > ’yhdessä tukussa’ > ’ahdistamassa’[1]

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kimpussa

  1. (taivutusmuoto) yksikön inessiivi sanasta kimppu

Viitteet[muokkaa]

  1. Hakulinen, Lauri: Luennot suomen kielen partikkeleista. Toimittaneet Yrjo Lauranto ja Tapani Lehtinen. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1999. ISBN 951-45-88908.