kimpussa
Suomi[muokkaa]
Postpositio[muokkaa]
kimpussa (+ genetiivi (+ omistusliite))
- olla jonkun kimpussa olla ahdistamassa jotakuta
- Kolme yhden kimpussa — epäreilua!
- Lehdistö oli heti hänen kimpussaan.
- (kuvaannollisesti) työskennellä intensiivisesti jonkin parissa
- Huugo on taas ollut koneen kimpussa koko päivän.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkimpusːɑ/
- tavutus: kim‧pus‧sa
Taivutus[muokkaa]
Sana on kimppu-sanan taivutusmuoto.
→○ | illatiivi | kimppuun |
---|---|---|
○ | inessiivi | kimpussa |
○→ | elatiivi | kimpusta |
Etymologia[muokkaa]
kimppu-substantiivin inessiivi. Merkityksenkehitys lienee jotakin sellaista kuin ’tukussa’ > ’yhdessä tukussa’ > ’ahdistamassa’[1]
Käännökset[muokkaa]
1. ahdistamassa
|
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kimpussa Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi[muokkaa]
kimpussa
- (taivutusmuoto) yksikön inessiivi sanasta kimppu
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Hakulinen, Lauri: Luennot suomen kielen partikkeleista. Toimittaneet Yrjo Lauranto ja Tapani Lehtinen. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1999. ISBN 951-45-88908.