kimpaantunut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kimpaantunut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä kimpaantua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kimpaantunut | kimpaantuneet |
| genetiivi | kimpaantuneen | kimpaantuneiden kimpaantuneitten |
| partitiivi | kimpaantunutta | kimpaantuneita |
| akkusatiivi | kimpaantunut; kimpaantuneen | kimpaantuneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kimpaantuneessa | kimpaantuneissa |
| elatiivi | kimpaantuneesta | kimpaantuneista |
| illatiivi | kimpaantuneeseen | kimpaantuneisiin kimpaantuneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kimpaantuneella | kimpaantuneilla |
| ablatiivi | kimpaantuneelta | kimpaantuneilta |
| allatiivi | kimpaantuneelle | kimpaantuneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kimpaantuneena | kimpaantuneina |
| translatiivi | kimpaantuneeksi | kimpaantuneiksi |
| abessiivi | kimpaantuneetta | kimpaantuneitta |
| instruktiivi | – | kimpaantunein |
| komitatiivi | – | kimpaantuneine |