kimaltelu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kimaltelu (2)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkimɑlˌt̪elu/
- tavutus: ki‧mal‧te‧lu
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kimaltelu | kimaltelut |
| genetiivi | kimaltelun | kimaltelujen kimalteluiden kimalteluitten |
| partitiivi | kimaltelua | kimalteluita kimalteluja |
| akkusatiivi | kimaltelu; kimaltelun |
kimaltelut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kimaltelussa | kimalteluissa |
| elatiivi | kimaltelusta | kimalteluista |
| illatiivi | kimalteluun | kimalteluihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kimaltelulla | kimalteluilla |
| ablatiivi | kimaltelulta | kimalteluilta |
| allatiivi | kimaltelulle | kimalteluille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kimalteluna | kimalteluina |
| translatiivi | kimalteluksi | kimalteluiksi |
| abessiivi | kimaltelutta | kimalteluitta |
| instruktiivi | – | kimalteluin |
| komitatiivi | – | kimalteluine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kimaltelu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi kimallella ((vahva) vokaalivartalo kimaltele- ) + johdin -u
Käännökset
[muokkaa]1. kimalteleminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- kimaltelu Kielitoimiston sanakirjassa