kiinnostavuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kiinnostavuus (40)

  1. se, että jokin on kiinnostavaa

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkiːnːosˌt̪ɑʋuːs/
  • tavutus: kiin‧nos‧ta‧vuus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kiinnostavuus kiinnostavuudet
genetiivi kiinnostavuuden kiinnostavuuksien
partitiivi kiinnostavuutta kiinnostavuuksia
akkusatiivi kiinnostavuus;
kiinnostavuuden
kiinnostavuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi kiinnostavuudessa kiinnostavuuksissa
elatiivi kiinnostavuudesta kiinnostavuuksista
illatiivi kiinnostavuuteen kiinnostavuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kiinnostavuudella kiinnostavuuksilla
ablatiivi kiinnostavuudelta kiinnostavuuksilta
allatiivi kiinnostavuudelle kiinnostavuuksille
muut sijamuodot
essiivi kiinnostavuutena kiinnostavuuksina
translatiivi kiinnostavuudeksi kiinnostavuuksiksi
abessiivi kiinnostavuudetta kiinnostavuuksitta
instruktiivi kiinnostavuuksin
komitatiivi kiinnostavuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kiinnostavuude-
vahva vartalo kiinnostavuute-
konsonantti-
vartalo
kiinnostavuut-

Etymologia[muokkaa]

kiinnostava + -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]