kiikku

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wikipedia
Katso myös artikkeli Kiikku Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kiikku (1-A)

  1. keinu
  2. (digitaalitekniikka) komponentti, joka säilyttää sille asetetun loogisen tilan, eli muistaa yhden bitin

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkiːk.ku/

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kiikku kiikut
genetiivi kiikun luo kiikkujen luo
partitiivi kiikkua luo kiikkuja luo
akkusatiivi kiikku; kiikun luo kiikut
sisäpaikallissijat
inessiivi kiikussa luo kiikuissa
elatiivi kiikusta luo kiikuista
illatiivi kiikkuun luo kiikkuihin luo
ulkopaikallissijat
adessiivi kiikulla luo kiikuilla
ablatiivi kiikulta luo kiikuilta
allatiivi kiikulle luo kiikuille
muut sijamuodot
essiivi kiikkuna luo kiikkuina luo
translatiivi kiikuksi luo kiikuiksi
abessiivi kiikutta kiikuitta
instruktiivi kiikuin
komitatiivi kiikkuine-
+ omistusliite luo

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

kaulakiikku, kiikkuhevonen, kiikkulaulu, kiikkulauta, kiikkurekki, kiikkutuoli

Aiheesta muualla[muokkaa]