kiihottaja
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kiihottaja (10)
- henkilö, joka kiihottaa
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkiːhot̪ˌt̪ɑjɑ/
- tavutus: kii‧hot‧ta‧ja
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kiihottaja | kiihottajat |
| genetiivi | kiihottajan | kiihottajien (kiihottajain) |
| partitiivi | kiihottajaa | kiihottajia |
| akkusatiivi | kiihottaja; kiihottajan |
kiihottajat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kiihottajassa | kiihottajissa |
| elatiivi | kiihottajasta | kiihottajista |
| illatiivi | kiihottajaan | kiihottajiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kiihottajalla | kiihottajilla |
| ablatiivi | kiihottajalta | kiihottajilta |
| allatiivi | kiihottajalle | kiihottajille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kiihottajana | kiihottajina |
| translatiivi | kiihottajaksi | kiihottajiksi |
| abessiivi | kiihottajatta | kiihottajitta |
| instruktiivi | – | kiihottajin |
| komitatiivi | – | kiihottajine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kiihottaja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. henkilö, joka kiihottaa
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- kiihottaja Kielitoimiston sanakirjassa