kiihkoilu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kiihkoilu (2)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkiːhkoi̯lu/
- tavutus: kiih‧koi‧lu
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kiihkoilu | kiihkoilut |
| genetiivi | kiihkoilun | kiihkoilujen kiihkoiluiden kiihkoiluitten |
| partitiivi | kiihkoilua | kiihkoiluita kiihkoiluja |
| akkusatiivi | kiihkoilu; kiihkoilun |
kiihkoilut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kiihkoilussa | kiihkoiluissa |
| elatiivi | kiihkoilusta | kiihkoiluista |
| illatiivi | kiihkoiluun | kiihkoiluihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kiihkoilulla | kiihkoiluilla |
| ablatiivi | kiihkoilulta | kiihkoiluilta |
| allatiivi | kiihkoilulle | kiihkoiluille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kiihkoiluna | kiihkoiluina |
| translatiivi | kiihkoiluksi | kiihkoiluiksi |
| abessiivi | kiihkoilutta | kiihkoiluitta |
| instruktiivi | – | kiihkoiluin |
| komitatiivi | – | kiihkoiluine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kiihkoilu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi kiihkoilla (vokaalivartalo kiihkoile- ) + johdin -u
Käännökset
[muokkaa]1. kiihkoileminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- kiihkoilu Kielitoimiston sanakirjassa