kihlaaminen

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kihlaaminen (38)

  1. miehelle kihlakumppanin eli morsiamen ottaminen
    Kihlaaminen seurasi kosintaa, jos morsian suostui.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kihlaaminen kihlaamiset
genetiivi kihlaamisen kihlaamisten
kihlaamisien
partitiivi kihlaamista kihlaamisia
akkusatiivi kihlaaminen;
kihlaamisen
kihlaamiset
sisäpaikallissijat
inessiivi kihlaamisessa kihlaamisissa
elatiivi kihlaamisesta kihlaamisista
illatiivi kihlaamiseen kihlaamisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kihlaamisella kihlaamisilla
ablatiivi kihlaamiselta kihlaamisilta
allatiivi kihlaamiselle kihlaamisille
muut sijamuodot
essiivi kihlaamisena
(kihlaamisna)
kihlaamisina
translatiivi kihlaamiseksi kihlaamisiksi
abessiivi kihlaamisetta kihlaamisitta
instruktiivi kihlaamisin
komitatiivi kihlaamisine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kihlaamise-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
kihlaamis-

Etymologia[muokkaa]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

kihlaaminen

  1. (taivutusmuoto) IV-infinitiivi verbistä kihlata