Siirry sisältöön

kietaisu

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

kietaisu (2)

  1. se, että kietaistaan

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈkie̯t̪ɑi̯su/
  • tavutus: kie‧tai‧su

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kietaisu kietaisut
genetiivi kietaisun kietaisujen
kietaisuiden
kietaisuitten
partitiivi kietaisua kietaisuita
kietaisuja
akkusatiivi kietaisu;
kietaisun
kietaisut
sisäpaikallissijat
inessiivi kietaisussa kietaisuissa
elatiivi kietaisusta kietaisuista
illatiivi kietaisuun kietaisuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kietaisulla kietaisuilla
ablatiivi kietaisulta kietaisuilta
allatiivi kietaisulle kietaisuille
muut sijamuodot
essiivi kietaisuna kietaisuina
translatiivi kietaisuksi kietaisuiksi
abessiivi kietaisutta kietaisuitta
instruktiivi kietaisuin
komitatiivi kietaisuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kietaisu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

[muokkaa]
  • verbi kietaista (vokaalivartalo kietaise- ) + johdin -u

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]