kieryys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kieryys (40)

  1. se, että on kierä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkie̯ryːs/
  • tavutus: kie‧ryys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kieryys kieryydet
genetiivi kieryyden kieryyksien
partitiivi kieryyttä kieryyksiä
akkusatiivi kieryys;
kieryyden
kieryydet
sisäpaikallissijat
inessiivi kieryydessä kieryyksissä
elatiivi kieryydestä kieryyksistä
illatiivi kieryyteen kieryyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kieryydellä kieryyksillä
ablatiivi kieryydeltä kieryyksiltä
allatiivi kieryydelle kieryyksille
muut sijamuodot
essiivi kieryytenä kieryyksinä
translatiivi kieryydeksi kieryyksiksi
abessiivi kieryydettä kieryyksittä
instruktiivi kieryyksin
komitatiivi kieryyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kieryyde-
vahva vartalo kieryyte-
konsonantti-
vartalo
kieryyt-

Etymologia[muokkaa]

sanan kierä vartalosta kier- ja suffiksista -yys

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kieryys Kielitoimiston sanakirjassa