kierous

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kierous (40)[1]

  1. se, että on kiero

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kierous kieroudet
genetiivi kierouden kierouksien
partitiivi kieroutta kierouksia
akkusatiivi kierous;
kierouden
kieroudet
sisäpaikallissijat
inessiivi kieroudessa kierouksissa
elatiivi kieroudesta kierouksista
illatiivi kierouteen kierouksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kieroudella kierouksilla
ablatiivi kieroudelta kierouksilta
allatiivi kieroudelle kierouksille
muut sijamuodot
essiivi kieroutena kierouksina
translatiivi kieroudeksi kierouksiksi
abessiivi kieroudetta kierouksitta
instruktiivi kierouksin
komitatiivi kierouksine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

sanan kiero vartalosta kiero- ja suffiksista -us

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kierous Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40