kieriminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kieriminen (38)
- teonnimi verbistä kieriä
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kieriminen | kierimiset |
| genetiivi | kierimisen | kierimisten kierimisien |
| partitiivi | kierimistä | kierimisiä |
| akkusatiivi | kieriminen; kierimisen |
kierimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kierimisessä | kierimisissä |
| elatiivi | kierimisestä | kierimisistä |
| illatiivi | kierimiseen | kierimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kierimisellä | kierimisillä |
| ablatiivi | kierimiseltä | kierimisiltä |
| allatiivi | kierimiselle | kierimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kierimisenä (kierimisnä) |
kierimisinä |
| translatiivi | kierimiseksi | kierimisiksi |
| abessiivi | kierimisettä | kierimisittä |
| instruktiivi | – | kierimisin |
| komitatiivi | – | kierimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kierimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kierimis- | |